Työergonomian näkökulmasta tarkasteltuna ensihoitajien haastavimmat tilanteet voidaan jakaa: potilaista, työtehtävistä, -ympäristöstä tai -välineistä johtuviin tekijöihin. Kun haasteellisia tekijöitä on kaksi tai enemmän, niin tilanne aiheuttaa ensihoitajalle kuormittusta. Pitkään jatkuva kuormitus tai yksittäinen ylikuormitus voi lisätä ensihoitajan tapaturmariskiä ja aiheuttaa sairastumista. Hyvällä ergonomialla näitä seuraumuksia pyritään ennaltaehkäisemään.

Yleensä aloitan ensihoitajien ergonomiakoulutuksen kartoittamalla koulutukseen osallistuvien kokemuksia haasteellisista ensihoitotilanteista, joissa työergonomian toteuttaminen ei ole onnistunut. Vastaukset ovat alkaneet toistamaan itseään. Saturaatiopiste on saavutettu! Vastaukset ovat tyypiteltävissä neljään pääteemaan ja seitsemään alatyyppiin (kuvio 1). Perustan tämän kirjoituksen yli 50 vastaajan aineistoon. Kaikki vastaajat ovat olleet Suomessa työskenteleviä ensihoitajia.

Kuvio 1. Ensihoitotyön haastavat tilanteet, joissa työskentely on useimmiten epäergonomista.

Ensihoitotyön haastavat tilanteet voidaan jakaa neljään pääteemaan ja seitsemään alatyyppiin:

1. työympäristöön,
   • ahtaissa tiloissa tai
   • lattiatasossa työskentely
2. potilaisiin (ja heidän ominaisuuksiin),
3. työtehtäviin
   • potilassiirtoihin
   • nostoihin tai
   • vaativiin erityistilanteisiin
4. työvälineisiin (eli niiden kuljettamiseen).

Potilassiirto, -nosto vai -kuljetus?

Potilaiden siirrot ja nostot ovat tyypillisisä tehtäviä ensihoitajille. Niitä tehdään joka ”keikalla”. Potilassiirroilla tarkoitetaan potilaan liikkumisen ja siirtymisen avustamista, jossa potilasta avustetaan vain sen verran kuin on välttämätöntä. Potilassiirroissa potilas osallistuu siirtymiseensä aktiivisesti, esim. varaamalla painoaan jaloilleen tai vetämällä itseään kädellä makuulta istumaan. Potilassiirroissa ensihoitaja toimii avustajana ja tukena, jotta potilas pystyy siirtymään asennosta tai tasolta toiseen.

Potilassiirrot tulee erottaa potilaskuljetuksista, joissa potilasta kuljetetaan paikasta A paikkaan B jonkin apuvälineen avulla. Potilaskuljetusten yhteydessä saatetaan tehdä useita potilassiirtoja, kun potilasta avustetaan vaikka sängyltä kantotuoliin, kantotuolista ambulanssin istumelle, istuimelta hoitopaikan pyörätuoliin ja pyörätuolista tutkimuspöydälle. Joskus potilaskuljetuksissa tehdään potilassiirtojen sijaan potilasnostoja.

Potilasnostoissa potilas on passiivinen eikä juurikaan osallistu siirtymistilanteeseen. Ensihoitotyössä potilasnostoja tehdään jonkin apuvälineen, kuten nostolakanan, rankalaudan, kantotuolin tai paarin avulla. Potilasnostossa kaksi tai useampi ensihoitaja nostaa potilaan koko kehon tai kehon osan ilmaan. Nosto on raskasta, koska potilaan painon lisäksi ensihoitajien tulee kannatella apuvälinettä ilmassa. Kantotuolissa ja paareissa on pyörät, joten nostamisen sijaan niitä voi käyttää potilaskuljetuksessa työntämällä tai vetämällä apuvälinettä. Perusohjeena onkin: älä nosta, jos voit siirtää tai kuljettaa pyörien varassa.

Potilaan tilanne vaikuttaa ergonomiseen työskentelyyn

Potilaan avustaminen vaikeutuu, jos kyseessä on:

• tajuton
• jalaton (ns. jalkojen päälle varaamaton),
• ylipainoinen,
• hankalassa asennossa oleva (esim. murtumapotilas) tai
• yhteistyökyvytön (esim. päihtynyt, muutoin sekava tai kognitiot alentuneet).

Tähän kun lisätään ahtaissa paikoissa työskentely, niin ensihoitajien ergonomisten työasentojen toteuttaminen on lähes mahdotonta. Silti ei pidä vajota synkkyyteen. Jotakin on vielä tehtävissä! Näitä haastavia tilanteita tulee ratkoa tapauskohtaisesti ja luovasti. Muutamia yleisohjeita voidaan antaa, joiden avulla työympäristöön liittyviä tilanteita voidaan helpottaa.

Yleisohjeita ergonomiseen työskentelyyn:

1. Tee itsellesi tilaa.
   • Raivaa esteet ja
   • poista ylimääräiset esineet ja kalusteet tarvittavien apuvälineiden tieltä.
2. Vedä/ kuljeta potilas väljemmille ”vesille”.
   • Aseta liukulakana tai jokin muu materiaali asiakkaan alle ja liu’uta hänet sen avulla paikkaan, jossa on enemmän työskentelytilaa tai
   • pyri siirtämään potilasta vaiheittain, esim. painonsiirtojen avulla paikkaan, jossa on enemmän tilaa.
3. Suunnittele potilassiirrot ja -kuljetukset alusta loppuun asti.
   • Pyri välttämään nostoja, jos se on mahdollista.
   • Rauhoittele potilasta ja kerro, mitä seuraavaksi tapahtuu.
   • Hanki tarvittavat apuvälineet.
   • Sovi parityöskentelystä.
   • Käytä siirtotekniikoita ja apuvälineitä hyödyksesi.

Koulutuksesta vinkkejä haastaviin tilanteisiin

Ensihoitotyön Ergokortti koulutuksessa harjoitellaan potilassiirtoihin liittyviä tekniikoita ja erilaisten apuvälineiden käyttöä, joiden avulla potilaita voidaan siirtää nostamisen sijaan. Lisäksi koulutuksessa harjoitellaan paarin ja kantotuolin lastausta tai potilaan kuljetusta rappusissa. Ambulanssissa tai muissa ahtaissa tiloissa tapahtuvia siirtoja harjoitellaan simulaatiotilanteissa.

Koulutukset toteutetaan toiminnallisesti, sillä potilassiirroissa on kyse suorittajan motorisesta oppimisesta, mikä vaatii toistoa siirtyäkseen työkäytäntöön. Monesti kyseessä on myös vanhan automaattiseksi muodostuneen tekniikan poisoppiminen, joten toistoja tulisi olla tuhansia, jotta uusi tekniikka tulisi automaattiseksi.

Asenne ratkaisee! Koulutuksella on saavutettu parhaimmat tulokset, kun osallistuja on itse keksinyt ratkaisuja ja alkanut tarkastella omaa työtää uudesta näkökulmasta.

Linkeissä on muutaman ensihoitajan ajatuksia Ensihoitotyön Ergokortti koulutuksesta:

• Skeptikosta ergonomian suosittelijaksi
• Ensihoitotyötä yhdessä tiimin kanssa
• Ergokoulutuksesta apua muutosvastarinnan murtamiseen

Tilaa koulutus omaan organisaatioosi: info@ergomentor.fi tai p. 040-5868854!