21 vuotta sitten valmistuin lähihoitajaksi oppisopimuksella. Potilaita avustettiin kainaloista ja housunkauluksesta. Hoitajien apuvälineinä olivat, vain puinen siirtolauta ja pyyhe. Niillä potilas nostettiin suihkutuoliin. Työskentely oli hoitajaa kuormittavaa, eikä kuntouttavasta työstä ollut hajuakaan.
Silloin ei osattu hyödyntää potilaan omia voimavaroja. Kaikki tehtiin puolesta. Potilasta ”palveltiin” ja sitä potilaat myös vaativat. Hyvän hoitajan merkkinä oli, että pystyi tekemään kaiken potilaan puolesta.
Potilaiden sängyt olivat pumpattavia ja kammettavia. Nykyisiin sähkösänkyihin verrattuna pumpattavat sängyt ovat hirveän kuormittavia hoitajille. Kolmioraudoiksi kutsuttuja nousutukia ei ollut kuin muutama ja niitä vaihdeltiin potilaiden tarpeen mukaan. Vaihtaminenkin tapahtui talonmiehen toimesta toiseen sänkyyn tai toiselle puolelle sänkyä. Nykyisissä sängyissä nousutuki kuuluu jokaiseen sänkyyn ja hoitaja voi vaihtaa sen kummalle puolelle sänkyä tahansa.
Apuvälineitä ja koulutusta – siitä ergovastaavan ura urkenee
Onnekseni minut valittiin osastoltamme mukaan hankkeeseen, jossa sain osallistua ergonomiakoulutukseen. Sain tutustua eri apuvälineisiin ja potilassiirtoihin, keskittyä omiin työasentoihin sekä siihen, kuinka huomioin kuntouttavan työotteen. Huomasin koulutuksen aikana, kuinka apuvälineet ja ergonomiset työskentelytavat helpottavat arkityötäni huomattavasti. Oli kiva mennä kokeilemaan oppituntien jälkeen osastolle, kuinka siirrot sujuvat oikeilla potilailla. Ja toimivathan ne!
Hankkeen aikana minusta ja työkaveristani tuli osastomme ergonomiavastaavat, joita ennen ei ollut. Kehitimme ergonomiavastaavan työnkuvan työpaikallemme. Hankimme apuvälineitä ja koulutimme hoitajille niiden käyttöä ja erilaisia potilassiirtotaitoja. Pyrimme helpottamaan hoitajien kuormitusta ja samalla edistimme kuntouttavaan työotteeseen siirtymistä.
Toiminta on tuonut positiivisia muutoksia!
On ollut ilo seurata, kuinka hoitajamme käyttävät apuvälineitä. Tämä näkyy siinä, että potilaat syövät pääsääntöisesti päiväsalissa ja heitä käytetään wc:ssä kaikkina vuorokauden aikoina. Vuoteisiin ei ketään jätetä makaamaan. Se, että meillä on tarpeeksi rollaattoreja ja pyörätuoleja käytössämme, mahdollistaa potilaan liikkumisen osastolla. Myös erilaiset siirtymisen apuvälineet helpottavat potilassiirtoja.
Ennen alusastioita käytettiin paljon. Olen miettinyt, mistä johtuu, että nykyisin alusastioita käytetään vähemmän. Onko vessaan siirrot raskaita, aikaa vieviä ja hoitajia kuormittavia? Jos näin olisi, niin siirtymisiä ei päivän aikana montaa tehtäisi. Nykyisin vessat sijaitsevat huoneiden yhteydessä. Apuvälineiden käytön myötä potilassiirrot ja WC:ssä avustaminen ovat helpottuneet. Hoitajien kuntouttava työote näkyy käytännössä. Alusastioiden käyttö on vähentynyt tai lähes loppunut kokonaan. Nykyään potilaat siirretään vessaan ja avustetaan siellä.
Tukea toimivasta yhteistyöstä!
Fysioterapeutti on hyvänä tukena osastolla. Hänellä jää aikaa nykyään tehdä enemmän voimaharjoitteita, toimintakykyarviointeja sekä kotikäyntejä. Ennen fysioterapeutti oli se, joka avusti potilaan vuoteesta istumaan ja liikkeelle. Nykyään me hoitajat osaamme hoitaa sen. Myös lääkärimme vaatii kuntouttavaa työotetta ja patistaa potilaita liikkeelle. Tämä hyvä yhteistyö kaikkien työntekijöiden kesken. Se on lyhentänyt potilaspäiviä osastollamme.
En voi tarpeeksi kiittää osastonhoitajaamme, joka on ollut tukenamme ja luottanut meihin. Hän on antanut tilata apuvälineitä sekä aikaa kouluttaa osastomme henkilöstöä. Ilman hänen apuaan ei mikään tästä olisi ollut mahdollista. Se, että meihin on luotettu, on ollut ensiarvoisen tärkeää. Toimintamme ja sen tuoma hyöty työyhteisöllemme on nähty – tästä kiitollisena, KIITOS!
Innostusta ja lisäoppia sekä itselle että muille
Innostuttuani potilassiirroista ja kouluttamisesta hakeuduin työkaverini kanssa Ergomentorin Ergokouluttajaksi! koulutukseen. Koulutuksesta sain lisää varmuutta ja pätevyyden toimia Ergokortti – terveenä työssäTM peruskoulutusten ergokouluttajana.
Minusta on ilo opettaa asioita, jotka todella toimivat ja joista saa aina koulutusten jälkeen positiivista palautetta. Lisäksi saan ihmetyksen huokailua siitä, miten asioita voi tehdä helpommalla samalla hoitajan kuormitusta vähentäen.
Potilaiden taholta tullut palaute on ollut myös hyvää: ”Oho, sehän kävi helposti, olet tainnut tehdä ennenkin.” Enää en nosta kainaloista tai housunkauluksesta. Saman voi tehdä helpommin ja potilasystävällisemmin. Tätä tietoa haluan jakaa eteenpäin, jotta jaksaisimme vaativassa työssämme mahdollisimman pitkään. Ja pysyisimme terveenä!
Katso myös Mian videoterveyhdys.
Kirjoittaja ja kuvat: lähihoitaja, ergokouluttaja Mia Huotari