Tule-sairaudet, viat ja vammat aiheuttavat joka kuukausi joka kolmannella suomalaiselle oireita. Ne kuormittavat terveydenhuoltoa ja siellä työskenteleviä ammattilaisia. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa tuki- ja liikuntelinsairaudet olivat yleisin päädiagnoosi vuonna 2016.

Kansanterveydellinen tule-ongelma aiheuttaa kustannuksia

Suomessa joka viidennellä työikäisellä ja joka kolmannella eläkeläisellä on tule-sairaus tai -tapaturma. Niiden osuus maksetuista sairauspäivärahoista on 43 %. Tule-vaivat ovat Suomessa kansanterveydellinen ongelma. Esimerkiksi joka neljäs työkyvyttömyyseläke on myönnetty tule-sairauden perusteella: niiden osuus koko eläkemenoista on 30 % ja ne aiheuttavat noin 2 miljardin euron työpanoksen menetyksen vuosittain.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi yleisimmistä työperäisistä vaivoista sekä Suomessa että Euroopassa. Ne vaikuttavat tavallisesti selkään, niskaan, hartioihin, ylä- ja alaraajoihin. Tule-sairaudet vaikuttavat koko Euroopassa miljooniin työntekijöihin ja maksavat työnantajille miljardeja euroja.

Fyysisesti raskas ja muuttuva työ aiheuttaa tule-vaivoja hoitajille

Suomessa terveydenhuoltoalalla toimivilla hoitajilla tuki- ja liikuntaelinvaivat ja etenkin selkävaivat ovat suurin syy työstä poissaoloon ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen. Teho-osaston ja päivystyspoliklinikan sairaanhoitajille yleisimpiä tule-vaivojen kohteita ovat selän alue ja olkapää. Vaivojen syynä pidetään sängyn vieressä työskentelyä ja potilaan liikkumisen avustamista.

Alaselkäkivun riskiä lisäävät fyysisesti raskaat potilassiirrot
ja selkää muuten kuormittavat työasennot. Psykososiaalisia
riskitekijöitä ovat mm. vuorotyö, esimiestuen puute ja muutokset työtavoissa ja -välineissä.

Sairaalassa työskentelevät hoitajat työskentelevät pääsääntöisesti jalkojensa päällä. Seisominen ja kävely lisäävät työpäivän aikaista fyysistä kuomitusta, sillä etäisyydet sairaalassa voivat olla pitkiä.

Lisäksi työn ja ammattitaitovaatimusten muuttuminen lisäävät henkistä kuormitusta ja aiheuttavat epävarmuutta omasta osaamisesta. Teknologian lisääntyminen saattaa aiheuttaa etääntymistä kolleegoista tai potilaista. Uuden teknologian käyttöönotta voi aiheuttaa stressiä ja epävarmuutta, mikä voi joillakin ilmentyä niska-hartiaseudun vaivoina. Lisääntyneet kirjaamisvaatimukset ja näyttöpäätetyöskentely yhteiskäyttöisissä tietokonepisteissä lisää myös niska-hartiaseudun vaivojen riskiä.

Tule-vaivojen riskitekijät sairaalatyössä selätetään ergonomialla

Tutkimusten mukaan tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskitekijät sairaalatyössä voidaan jakaa biomekaanisiin, psykososiaalisiin ja yksilöllisiin tekijöihin. Riskitekijöitä on lueteltu taulukossa 1.

Taulukko 1. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijöitä sairaalatyötä tekevillä hoitajilla.

Biomekaaninen	Psykososiaalinen	Yksilöllinen
raskas fyysinen työ, esim. potilassiirrot   työliikkeiden toistuvuus epämukavat työasennot, esim. kumartelut raskaat nostot ja siirrot	korkeat työn vaatimukset   sosiaalisen tuen puute kontrolloitu ja rajoitettu työ	tupakointi   korkea BMI ikä fyysisen kunnon taso muut sairaudet

Biomekaanisiin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa ergonomian avulla. Kokonaisvaltaisessa ergonomiassa huomioidaan työ, siihen liittyvä prosessi, työntekijä, ympäristö, välineet ja yhteisö, jossa työtä tehdään. Vaikka ergonomia painottu biomekaanisten riskitekijöiden ennaltaehkäisyyn, niin siinä on oleellista myös psykososiaalisten ja yksilöllisten tekijöiden huomiointi. Ilman eri osa-alueiden huomioimista ei voida päästä pitkäaikaisiin ergonomisiin ratkaisuihin.

Sairaalatyössä hyvä ergonomia tarkoittaa sekä potilaan että työntekijän tyytyväisyyttä. Kun hoitaja pystyy tekemään työnsä itselleen turvallisesti ja terveellisesti, se välittyy hyvinvointina ja potilasturvallisuutena potilaisiin, jotka saavat hyvää ja laadukasta hoitoa. Tutustu Sairaalatyön Ergokortti koulutukseen ja aloita tule-vaivojen ennaltaehkäisy!

 

Lisätietoa:

Bäckmand & Vuori. 2010. Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Opas tule-sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.

Euroopan työterveys ja turvallisuusvirasto. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. [viitattu 24.8.2018]

Smith & Leggat. 2003. Musculoskeletal disorders in nursing. Australian Nursing Journal, vol 11 (1).

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisin päädiagnoosi somaattisessa erikoissairaanhoidossa. [viitattu 24.8.2018]